Loading...

Koripalloliiga

Korisliiga on Suomen koripallon korkein sarjataso. Maamme koripallon pääsarja on tunnettu historian saatossa muillakin nimillä, ja ensimmäisen kerran koripallossa ratkottiin Suomen mestaruutta jo vuonna 1939 – jo samana vuonna kuin Suomen Koripalloliitto perustettiin.

Korisliiga joukkueet

Korisliigassa pelaa sen nykymuodossa kaudella 2017-18 yhteensä 11 joukkuetta. Sarjaa laajennettiin yhdellä joukkueella, sillä kausi 2016-17 mentiin vielä niin sanotulla vanhalla kaavalla 10 joukkueen voimin. I-divisioonan B-divarin joukkuemäärää on niin ikään päätetty laajentaa 12:sta 14:ta.

Korisliiga sarjataulukko kaudella 2017-18 on joukkueiden järjestyksen osalta vielä mysteeri, mutta liigaa tällä kaudella pelaavat seuraavat joukkueet: BC Nokia, Helsinki Seagulls, Salon Vilpas, Tampereen Pyrintö, Kouvolan Kouvot, Joensuun Kataja, Kauhajoen Karhu, KTP-Basket, Uudenkaupungin Korihait, Espoo United sekä Lapuan Korikobrat. Uusi joukkue ja sarjanousija on Espoo United. Viime kaudella mestaruuden voitti viime kausilla hyvin menestystä niittänyt Joensuun Kataja, joka nyt siis puolustaa mestaruuttaan.

Joensuun Kataja

Kataja kukisti finaalisarjassa lopulta Salon Vilppaan otteluvoitoin 4-2. Puolustavan mestarin kaudesta voi aina povata haastavaa, tahtoohan vanhan joukkuelajien totuuden mukaan jokainen joukkue voittaa juuri hallitsevan mestarin. Suomikoriksen yksi isoimmista legendoista, Teemu Rannikko, siirtyy kuitenkin ensi kaudeksi juuri Saloon. Finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi valitun Rannikon menetys on iso kolaus joensuulaisille. Nuorten Mikael Kauhasen ja Emil Djeenin kiinnittäminen lohduttanee kuitenkin jonkin verran. Joukkueelle povataan ainakin mitalia kaudelle 2017-18, mutta mestaruuden uusiminenkaan ei ole mahdottomuus.

Salon Vilpas

Salossa ei viime vuosina ole ollut aihetta juhlaan, mutta Vilpas nostatti varsinaissuomalaisessa kaupungissa todellisen korishuuman. Finaalisarja ei salolaisten osalta saanut aivan kirkkainta huipennusta, mutta takana on hyvä kausi ja seuraavasta kaudesta on lupa odottaa isoja juttuja. Teemu Rannikon siirtyminen uransa ehkä viimeiselle kaudelle Saloon on iso juttu. Toinen kokenut pelaaja, 30-vuotias Mikko Koivisto liittyy niin ikään Vilppaan vahvuuteen. Seuran historian ensimmäinen mestaruus voi olla lähellä, jos päävalmentaja Joonas Iisalo saa ryhmäänsä vielä oikean profiilin ulkomaalaisvahvistukset.

Helsinki Seagulls

Kauden 2016-17 pronssia Kauhajoen Karhun nenän edestä vienyt Helsinki Seagulls on liikkeellä korkealla profiililla ja janoaa varmasti tulevina vuosina pääkaupunkiin takaisin sen kadottamaa koripallokunniaa. Nähtäväksi jää, onko Seagulls tähdenlento vai onnistuuko projekti pitkällä tähtäimellä. Antto Nikkarinen ja Gerald Lee jr. ovat avainasemassa tässä joukkueessa, mutta mikä lienee heidän tulevaisuutensa?

Kauhajoen Karhu

KarhuBasket oli lähellä seuran historian ensimmäistä SM-mitalia koripallossa, mutta joutui taipumaan pronssiottelussa lopulta Helsinki Seagullsille varsin selkeästi. Jussi Laakso nousee kaudelle 17-18 apuvalmentajan paikalta päävalmentajaksi, joten Karhu hakee isoja suuntaviivoja tulevalla kaudella. Bojan Sarcevicin pysyminen joukkueen riveissä on myös iso juttu, samaten vapareissa ja kolmosissa varsin tarkan Juho Lehtorannan. Mahdollisesti mukana mitalitaistossa ensi kaudellakin.

KTP-Basket

Historiallisesti nykyisistä Korisliigaan osallistuvista seuroista menestynein on KTP-Basket, sillä Kotkan Työväen Palloilijoilla on vuosien varrelta kuusi SM-mestaruutta. Seuralegendoista kotkalaisten kohdalla on pakko mainita huikea Larry Pounds, joka edelleen vaikuttaa vahvasti Kotkan seudun koripallossa. Aivan mestarisuosikkina ei KTP-Basket lähde uuteen kauteen, mutta Ilmari Kallion ja Cedric Latimerin kaltaisia pelaajia riveihinsä hankkinut ryhmä voi olla kova luu purtavaksi. Manuel Barnesin jatko vihreävalkoisissa on myös iso juttu.

Tampereen Pyrintö

Ensi kaudelle Tampereen Pyrintö saa uuden päävalmentajan Sami Toivasesta, jonka apuriksi tulee Ilpo Rantanen. Samalla kun seura toukokuussa ilmoitti kokeneen valmennusryhmänsä, julkistettiin myös kolme merkittävää jatkosopimusta: Antero Lehto, Petri Heinonen ja Joonas Cavén pelaavat punapaidoissa myös ensi kaudella. Jatkuvuus vaikuttaa olevan Pyrinnölle jonkinlainen teema, toivottavasti viime kaudesta tuloskin paranisi.

Kouvolan Kouvot

Kouvot oli viime kaudella melko värittömästi Korisliigan keskikastia – ei suurempaa loistokkuutta, ei kovin pahoja notkahduksiakaan. Mestaruuskantaan palaamista tuskin voi vielä luvata kaudelle 17-18, mutta parempaan perinteikkäällä seuralla pitäisi olla rahkeita. 19-vuotiaan Vili Nymanin ja 18-vuotiaan Benjamin Vannisen rekrytoinnin kielivät tähtäimen olevan tiukasti tulevaisuudessa. Kouvot jatkanee siis tulevallakin kaudella keskikastissa.

Lapuan Korikobrat

Korikobrat kuuluu vielä siihen kastiin, joka jahtaa ensimmäistä mitalisijaansa Korisliigassa. Tuskinpa vielä tulevalla kaudella napsahtaa, mutta joukkueen koostumuksesta ei vielä kovin paljon ole tietoa. Todennäköisesti seurassa tavoite onkin lähinnä selviytyä pudotuspeleihin tai ainakin välttää putoaminen.

BC Nokia

Nokialaiset näätäpaidat tekivät kesäkuussa jännittävän pelaajahankinnan kaudelle 17-18: Kreikassa ja Israelissa pelannut pelinrakentaja Vincent Council liittyy nokialaisten riveihin. 26-vuotias newyorkilainen on ennakkoon mielenkiintoisimpia pelaajaprofiileja tulevalle kaudelle. Hyvää nokialaisten kannalta lupaa myös 21-vuotiaan Aapeli Alasen liittyminen BC:n vahvuuteen. Viime kauden sijoitus saattaa hyvinkin kohentua.

Uudenkaupungin Korihait

Korihaiden paluukautta ei varmasti autobuumiaan elävässä kaupungissa kovin pitkään haluta muistella, sen verta synkeää jumboksi jääneen joukkueen suorittaminen ajoittain oli. Lahti Basket ei kuitenkaan onnistunut karsintasarjassa nappaamaan sarjapaikkaan ”Ukin” miehiltä, joten ensi kaudellakin laajentuneessa Korisliigassa nähdään Korihait. Seuran tuore puheenjohtaja Ville Laaksonen ainakin kehuu kovasti, että viime kauden virheistä on otettu opiksi. Nähtäväksi jää, tuleeko tulevastakaan kaudesta silti yhtään helpompi. Sarjapaikan uusimissa lienee jälleen kova työ.

Espoo United

Sarjanousija on jälleen yksi espoolaisen palloiluhistorian lukuisista inkarnaatioista. Tapiolan Hongan korisedustuksen jatkaja otti lopulta melko selkeästi paikkansa pudotuspeleissä kohti nousua, ja Espoossa varmasti odotetaan paljon tulevalta kaudelta. Lukuisten espoolaisjunnujen ja lajin yleisen kehityksen kannalta olisi toivottavaa, että tässä projektissa pidettäisiin malttia eikä lähdettäisi pikavoittojen perään. Okko Järvi liittyy joukkueeseen Salon Vilppaasta, Lauri Toivonen puolestaan on solminut jatkosopimuksen. Pudotuspelipaikka saattaa hyvinkin olla nousijoille realismia.

Korisliigan historiaa

Ensimmäisen eli vuoden 1939 koripallon Suomen mestaruuden vei nimiinsä opiskelijajoukkue Ylioppilaskoripalloilijat. Tuolloin pelattiin osittain cup-muotoinen kilpailu, minkä vuoksi vasta seuraavan vuoden sarjaa, jossa kaikki kahdeksan osallistujajoukkuetta pelasivat toisiaan vastaan, on joidenkin mielestä pidettävä ensimmäisenä ”oikeana” mestaruussarjana. Sen vei puolestaan nimiinsä Eiran Kisa-Veikot. Kisa-Veikot oli kyllä selvittänyt tiensä jo edeltävän vuoden finaaliin, mutta luovutti sen pelaajiensa oltua kiireisiä ykkösharrastuksensa eli jalkapallon parissa.

Alkujaan koripallo lajina oli Suomessa keskittynyttä hyvin pitkälti Helsinkiin, joskin Turku ja Tampere sotien jälkeen olivat isoja kaupunkeja harrastusmielessä. Ensimmäinen Suomen-mestari koripallossa Helsingin ulkopuolelta saatiin vihdoin vuonna 1958 Kotkan Työväen Palloilijoiden viedessä mestaruussarjan nimiinsä. Kotka on yhä näinä päivinä yksi Suomen vahvimmista koripallokaupungeista.

1960-luku oli Suomessa todellista koripallon kulta-aikaa. Laji eli jopa eräänlaista buumia ja katsojia kotimaisessa pääsarjassa riitti monissa otteluissa tungokseen asti. Koripalloa ei enää pidetty eksoottisena kuriositeettina, vaan laji nousi tasaveroiseen asemaan muiden isojen palloilulajien kanssa. Tokion vuoden 1964 olympialaisissa ja niihin johtaneissa karsinnoissa Suomen koripallomaajoukkueen menestys voitti lajille lukuisia uusia ystäviä. Itse kisoissa Suomi on 16 maan joukosta lopulta varsin mallikkaasti 11. Mitalipeleihin pääsy oli lopulta pienistä marginaaleista kiinni. Joka tapauksessa olympialaiset toivat lajin pariin uusia harrastajia.

Myös Helsingin Kisa-Toverien pelit Euroopan kentillä saivat paljon huomiota osakseen. Kaudella 1963-64 seura eteni Euroopan Cupissa jopa puolivälieriin asti. Kyseessä on edelleen suomalaisten koripallojoukkueiden paras saavutus Eurocupeissa. Seuraavalla kaudella se pääsi taas karsintakierroksilta jatkoon ja esitti miehekästä peliä aikansa suurinta eurooppalaista seuraa, Real Madridia, vastaan. Buumi hiipui 70-luvulle tultaessa, mutta koripallon pääsarjan avaaminen ulkomaalaispelaajille kaudeksi 1972-73 herätti jälleen yleisön mielenkiintoa uudelleen.

Editor's choice