Loading...

Koripallon EM 2017

Kansainvälisesti EuroBasket-nimellä tunnettu koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut ovat mestaruusturnaus, jonka järjestää FIBA Europe eli Kansainvälisen koripalloliiton Euroopan komissio. EM-kilpailut järjestetään kahden vuoden välein, ja mestaruudesta pääsevät tätä nykyä mittelemään useiden halukkaiden joukosta 24 eri maan joukkueet. Koripallo EM kisat toimivat myös karsintoina olympiaturnaukseen sekä maailmanmestaruuskilpailuihin, joten kyseessä on monelta kantilta äärimmäisen tärkeä kilpailu.

Suomi on vuoden 2017 EM-kisojen isäntämaa

Koripallo EM 2017 on suomalaiselle koripallokansalle harvinaisen merkittävä tapahtuma, sillä Suomi toimii pitkästä aikaa yhtenä kisojen isäntämaista. Edellisen kerran EM-koripalloa on pelattu Suomessa 50 vuotta sitten, vuonna 1967. Tuolloin kisojen voittajaksi selviytyi vielä tänäkin päivänä kaikkien aikojen menestyksekkäimmän joukkueen titteliä kantava Neuvostoliitto, joka päihitti Helsingissä järjestetyssä finaalissa Tšekkoslovakian pistein 89–77.

EM-koripallon isännöinnit ovat Suomessa sattuneet mukavasti juhlavuosille, mikä on vielä entisestään lisännyt kunniatehtävän merkitystä ja symboliarvoa innokkaille lajin harrastajille ja seuraajille. Koripallo EM 2017 -kisojen käynnistyessä meneillään on 100-vuotiaan Suomen juhlavuosi, kun taas edellisenä isännöintivuonna Suomi täytti itsenäisenä kansana 50 vuotta. Jää nähtäväksi, millaista kansallista merkkipaalua juhlistetaan seuraavalla kerralla.

Edellisestä kerrasta tuttuun tyyliin EM-kisojen järjestysvastuu on jaettu neljälle maalle. EuroBasket 2017 -järjestäjämaat ovat Suomen lisäksi Turkki, Romania ja Israel. Suomen vastuulla on yhden alkulohkon isännöinti, kun taas jatko- ja mitalipelit pelataan Turkin Istanbulissa. Suomen isännöimien pelien tapahtumapaikkana toimii Helsingin Hartwall Arena, jonne innokasta koripallokansaa mahtuu otteluita seuraamaan 14 000 katsojan verran.

Koripallon EM-kisojen historiaa

Kaikkien aikojen ensimmäiset koripallon Euroopan-mestaruuskisat järjestettiin vuonna 1935, vain kolme vuotta Kansainvälisen koripalloliiton eli FIBA:n perustamisen jälkeen. Ensimmäisten kisojen isäntämaaksi valittiin Sveitsi. Mukaan kisoihin pääsi kymmenen maata, ja voittajaksi selviytyi Latvia, joka päihitti loppuottelussa Espanjan lukemin 24–18. Silloisen säännön mukaan seuraavien kisojen järjestäminen oli voittajamaan vastuulla.

Latvian voitettua ensimmäisen Euroopan-mestaruuden, kunnostautui seuraavaksi sen naapurimaa Liettua. Maa ei osallistunut ensimmäisiin kisoihin, mutta voitti kultaa kaksissa seuraavissa, vuosina 1937 ja 1939 järjestetyissä kilpailuissa.

Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 uudelleen käynnistyneissä kisoissa mukana oli kaksi uutta maata: Neuvostoliitto ja Jugoslavia. Kaikki edelliset mestaruudet voittaneet Latvia ja Liettua olivat nyt osa Neuvostoliittoa, jonka menestystarinasta kehkeytyikin aikamoinen. Kaiken kaikkiaan 14 Euroopan mestaruutta nimiinsä kahminut Neuvostoliitto on edelleen kaikkien aikojen menestynein FIBA EuroBasket -joukkue.

Koripallo EM Suomi isäntämaana 1967

Vuoden 1967 koripallon EM-kisat järjestettiin Suomessa Helsingin jäähallissa ja Tampereen jäähallissa. Kyseiset kisat olivat EM-koripallon historian ensimmäiset modernit kisat, sillä ne televisioitiin, ja paikalla oli kansainvälisten medioiden edustajia. Kotiyleisön kiivaasti kannustama Suomen joukkue ylsi varsin odottamattomaan suoritukseen voittaessaan alkusarjan neljännessä ottelussa Tšekkoslovakian pistein 54–49.

Kolme päivää voittoisaa peliä myöhemmin Suomella oli vastassaan edellisissä maailmanmestaruuskisoissa hopeaa voittanut Jugoslavia ja mahdollisuus päästä ylempään jatkosarjaan taistelemaan EM-mitaleista. Suomalaisen pelaajan ajaminen pois kentältä sai jännittyneissä ja latautuneissa tunnelmissa ottelua seuranneen 8000-päisen kotiyleisön riehaantumaan ja viskomaan kentälle kaikenlaista tavaraa. Ottelu jouduttiin keskeyttämään välikohtauksen vuoksi, mutta se pelattiin myöhemmin loppuun Jugoslavian eduksi.

EM-koripallon uusi aika

Kun eurooppalaista koripalloa vuosikymmenien ajan dominoineet Neuvostoliitto ja Jugoslavia hajosivat 1990-luvulla, syntyi maanosaan useita uusia koripallomaita. Saksa nappasi kotiin yllätysvoiton vuoden 1993 kisoista, ja menestyksen painopiste alkoi hiljalleen siirtyä läntisemmille maille. Myös EM-koripallon alkuvaiheilla hyvin menestynyt Liettua voitti kolmannen mestaruutensa vuoden 2003 kisoissa. Vuosikymmenen viimeisissä, vuoden 2009 kisoissa voiton vei ensimmäistä kertaa Espanja, joka on sittemmin kruunattu Euroopan-mestariksi myös vuosina 2011 ja 2015.

Sarjajärjestelmä koripallon EM-kisoissa

EuroBasketin alkutaipaleella kisoissa ei ollut lainkaan karsintaa, ja osallistuvien maiden määrä nousikin vuosi vuodelta. FIBA päätti rajoittaa osallistujajoukkueiden määrää vuonna 1961, minkä seurauksena vuoden 1963 kilpailuissa oli mukana 16 maata. Merkittäviä muutoksia oli luvassa seuraavan kerran vuonna 2003, kun Euroopan maajoukkueet jaettiin A-, B- ja C-divisiooniin, joista ainoastaan A-divisioonasta oli mahdollista päästä mukaan EM-kilpailuihin. Vuonna 2011 osallistuvien maiden määrää lisättiin kahdeksalla, ja nykyisin kisoissa on mukana 24 maata.

Euroopan-mestaruuskisoissa mukana olevat 24 joukkuetta jaetaan neljään lohkoon, ja näiden lohkojen kolme parasta joukkuetta etenevät mukaan jatkolohkoon, josta pudotuspeleihin puolestaan pääsevät lohkojen neljä parasta maata. Nämä jäljellä olevat joukkueet pelaavat sitten toisiaan vastaan pareittain sijoituksensa mukaan, ja parien voittajat etenevät välierien kautta loppuotteluun. Hävinneet joukkueet puolestaan pelaavat sijoituspeleissä.

EM-sarjoissa parhaiten sijoittuneet maat pääsevät mukaan turnauksesta seuraaviin koripallon maailmanmestaruuskilpailuihin tai lajin olympiaturnaukseen.

Koripallon EM kisat pistelasku

Suomalaiseen koripalloon tottunut saattaa EM-koripalloa seuratessaan kummastella sarjataulukkoon ilmestyviä ylimääräisiä pisteitä. Hävitystä pelistä saa nimittäin yhden pisteen, mikä on suomalaiselle koripallolle vieras käytäntö.

Koripallossa ottelu ei voi koskaan päättyä tasapeliin, vaan peliä jatketaan, kunnes jompikumpi joukkue voittaa. Jos tilanne on varsinaisen peliajan päättyessä tasan, lisätään perään viiden minuutin jatkoaikoja siihen asti, että voittaja on selvillä. Monessa muussa lajissa tasapeleistä jaettavat yksittäiset pisteet eivät siis välttämättä olla tarpeen koripallon sarjataulukossa. Joukkue saa alkusarjassa keräämänsä pisteet mukaan jatkolohkoon niistä peleistä, joissa kohdatut joukkueet ovat mukana myös jatkosarjassa.

Vaikka EM-kisojen sarjapisteiden laskusysteemi on yleisesti käytössä kansainvälisessä koripallossa, on se monelle suomalaiselle vieras. Järjestelmä on kuitenkin ollut käytössä myös suomalaisessa koripallossa seitsemän kauden ajan vuosina 1993–2000.

Pistelaskusysteemin ajatus piilee siinä, että hävityn pelin ja esimerkiksi diskatun pelin välillä on ero. Jos joukkue luovuttaa tai sen peli diskataan, merkitään sarjataulukkoon nolla pistettä. Loppuun saakka rehdein keinoin pelatusta, mutta hävitystä pelistä saa yhden ja voitetusta ottelusta puolestaan kaksi pistettä.

Koripallon Euroopan-mestaruuskisojen osallistujamaat 2017

Neljässä eri maassa järjestettävät vuoden 2017 koripallon EM-kisat käydään 31.8.–17.9.2017. Ensimmäistä kertaa kilpailut jaettiin neljän maan kesken vuonna 2015, jolloin isäntämaina toimivat Ranska, Saksa, Latvia ja Kroatia. Tänä vuonna Suomi jakaa isännöintivastuun Romanian, Turkin ja Israelin kanssa.

Kisoissa pelaa yhteensä 24 maata, joista Suomella ja kolmella muulla isäntämaalla on suora pääsy kisoihin. Tämän lisäksi kisapaikkansa varmistivat suorilta käsin olympiakarsinnoissa ja Rion olympialaisissa elokuussa 2016 pelanneet eli edellisissä EM-kisoissa menestyneet joukkueet. Nämä ovat viime kisojen voittaja Espanja, toiseksi tullut Liettua, kolmanneksi tullut Ranska, neljänneksi tullut Serbia, viidenneksi tullut Kreikka, kuudenneksi tullut Italia, seitsemänneksi tullut Tšekki, kahdeksanneksi tullut Latvia sekä yhdeksänneksi tullut Kroatia.

Muut 11 kisoihin osallistuvaa maata ovat valikoituneet mukaan koripallo EM karsinta -otteluiden perusteella. Karsintaottelut pelattiin syyskuussa 2016, ja niistä kisoihin selviytyivät Belgia, Saksa, Venäjä, Puola, Slovenia, Georgia, Unkari, Islanti, Ukraina, Montenegro ja Iso-Britannia.

Osallistujamaat on jaettu yhteensä neljään kuuden maan lohkoon, joissa kussakin on mukana yksi järjestäjämaa. Lohkon alkusarjan ottelut pelataan tässä järjestettävässä maassa. Suomi on asetettu A-lohkoon Islannin, Kreikan, Slovenian ja Puolan kanssa, ja kaikki lohkon alkusarjapelit pelataan Hartwall Arenalla Helsingissä. Suomen ensimmäinen peli on 31. elokuuta kovaa vastustajaa, hallitsevaa MM- ja EM-pronssimitalisti Ranskaa vastaan. Tämän jälkeen luvassa ovat pelit Sloveniaa, Puolaa, Kreikkaa ja Islantia vastaan.

Editor's choice