Koripallon Suomen mestarit

Koripallo lajina syntyi USA:ssa, kun tarvittiin sopiva sisäurheilulaji talveksi kouluihin. Sen piti olla myös turvallinen, joten taklaukset kiellettiin. Tästä uudesta lajista, joka oli nimeltään basketball, tuli suosittu USA:ssa ja erityisesti NMKY:n verkostossa, jossa peliä kehitettiin eteenpäin. Se levisi myös muualle maailmaan, ja Suomessa sitä pelattiin jo 1900-luvun alussa. Kööpenhaminassa järjestettiin vuonna 1927 NMKY:n kansainväliset kisat, joissa yhtenä lajeista oli koripallo.

Alkutaival Suomessa

Helsinkiläinen Vilho Nuoreva toi näistä kansainvälisistä kisoista lajin helsinkiläisiin NMKY:n osastoihin, jossa koripallo otettiinkin innostuneesti vastaan. Säännöt eivät kuitenkaan olleet täysin samat kuin maailmalla, sillä joukkueilla ei ollut käytössään koripallon sääntökirjaa. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1937, Suomeen saatiin kuitenkin ensimmäiset viralliset koripallotelineet, ja sääntökirjakin saatiin maahamme seuraavana vuonna.

Alkutaival oli kuitenkin hankala, sillä kärsittiin välinepulasta ja rahoituksen puutteesta. Suomen Koripalloliitto perustettiin kuitenkin vuonna 1939, ja samana vuonna alettiin pelata myös Suomen-mestaruudesta. Näihin ensimmäisiin koripallon SM-kisoihin osallistui kaksitoista joukkuetta, joista suurin osa tuli Helsingin seudulta. Loppuottelussa olivat vastakkain Eiran Kisa-Veikot ja Ylioppilaskoripalloilijat, joista jälkimmäisistä tuli Suomen-mestareita Kisa-Veikkojen luovutettua aikatauluongelmien vuoksi.

Ensimmäisiä koripallon SM-kisoja

Seuraavana vuonna järjestettiin koripallon toiset SM-kisat, ja tällä kertaa kyse oli oikeasta mestaruussarjasta, jossa kaikki osallistuvat kahdeksan joukkuetta pelasivat toisiaan vastaan ainakin kerran. Pelin suosiota yleisön silmissä nosti myös näiden pelien oleminen vastaperustetun Veikkaus Oy:n vedonlyöntikohteina. Tällä kertaa Eiran Kisa-Veikoilla oli aikaa pelata kaikki ottelut, ja heistä tulikin Suomen-mestareita.

Vuonna 1941 olivat vielä kaikki kahdeksan joukkuetta helsinkiläisiä, mutta mukana oli lisäksi armeijan joukko-osastoja. Voiton ja karhupokaalin veivät tuona vuonna Kadettikoulun joukkue. Jatkosota verotti kuitenkin Suomea ja suomalaisia raskaasti, minkä takia koripallon SM-mestaruudesta ei pelattu ennen kuin vuonna 1944, jolloin myös naiset saivat omat SM-kisansa.

Suomen koripallon sarjat

Kivinen alkutaival ei verottanut koripallon pelaajien ja fanien intoa yhtään., sillä tänä päivänä Suomessa pelataankin koripalloa laajalti. Myös sarjoja on runsaasti, aina lapsista varttuneempiin. Miesten puolella I-divisioonia on kaksi, A ja B, sekä nuoremmat voivat pelata 19-vuotiaiden A-nuorissa, 16-vuotiaiden B-nuorissa tai 14-vuotiaiden C-nuorissa. Miespuoliset seniorit ovat niin ikään innokkaita koripallon pelaajia, sillä seniorisarjoja löytyy viiden vuoden välein 35-vuotiaista aina 75-vuotiaisiin.

Miesten koripallon pääsarjassa pelataan tietenkin lajin SM-mestaruudesta. Pääsarja on ollut nimeltään Korisliiga kaudesta 2005-06 lähtien. Yhden kauden ajan, kaudella 2004-05, siitä käytettiin nimitystä Sparliiga pääsponsorinsa nimen mukaan. Vuodet 1999-2004 pääsarja tunnettiin nimellä SM-koris, ja sitä ennen yksinkertaisesti miesten koripallon SM-sarjana.

Korisliiga – miten pelataan?

Koripallon Suomen mestarit ratkotaan Korisliigassa, jonka runkosarjassa pelaa kymmenen joukkuetta. Runkosarja pelataan nelinkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 36 ottelua. Näiden otteluiden perusteella kahdeksan parasta etenevät pudotuspeleihin, ja viimeiseksi jäänyttä joukkuetta odottaa liigakarsinta.

Liigakarsinnassa runkosarjan viimeinen pelaa seuraavan kauden paikasta Korisliigassa I-divisioona A:n finaaleissa hävinnyttä joukkuetta vastaan, ja ottelun voittaja pelaa seuraavalla kaudella Korisliigassa. Divisioona A:n finaalien voittaja nousee sen sijaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Korisliigaan.

Pudotuspelit sisältävät puolivälierät, välierät sekä finaalit. Kaikki runkosarjasta selvinneet kahdeksan joukkuetta pelaavat puolivälierissä paras viidestä -menetelmällä, eli ottelusarjan voittoon tarvitaan kolme voittoa. Pudotuspeleissä toisiaan vastaan pelaavat joukkueet määräytyvät sen mukaan, miten ne ovat runkosarjassa sijoittuneet. Parhaiten sijoittunut joukkue pelaa aina huonoiten sijoittunutta vastaan, toiseksi sijoittunut pelaa aina toiseksi huonoiten sijoittunutta joukkuetta vastaan jne.

Puolivälierien voittajat etenevät välieriin. Välierät sekä finaalit pelataan paras seitsemästä -menetelmällä, eli näiden ottelusarjojen voittoon tarvitaan neljä voittoa. Välierin huonoiten sijoittuneet pelaavat pronssista, ja pronssiotteluita on vain yksi. Kotiedun saa se joukkue, jolla on parempi sijoitus runkosarjassa. Välierien voittajat pelaavat Suomen-mestaruudesta, ja voittoon tarvitaan neljä voittoa.

Korisliigassa kaudella 2016-17 katsojaennätyksiä

Korisliiga on nostanut suosiotaan yleisömäärien suhteen tasaisesti. Kaudella 2016-17 tehtiin kuitenkin yleisöennätyksiä sekä Korisliigassa että Naisten Korisliigassa. Koripallo on suurten tunteiden, isojen elämysten ja taidokkaiden suoritusten juhlaa, mitä oli todistamassa kaikkien aikojen ennätysyleisö Naisten korisliigan viimeisessä finaaliottelussa Hyvinkäällä. Yhteensä 1460 katsojaa seurasi Hyvinkään Pontevan nousua Suomen-mestariksi.

Miesten Korisliigan puolella nähtiin kummankin finaaliin selvinneen joukkueen ennätysyleisöt, ja kauden ennätysmäärä, 3901 katsojaa todisti joensuulaisen Kataja Basketin kotikentällä saavuttamaa Suomen-mestaruutta. Koko kauden yleisökeskiarvo oli sarjan historian suurin, 1055 katsojaa.

Tämä kertoo lisääntyneestä kiinnostuksesta lajia kohtaan sekä myös koripallon arvostuksen lisääntymisestä. Lisääntyvät katsojamäärät tuovat kuitenkin mukanaan pulman: nykyisten hallien kapasiteetti ei enää riitä. Koripalloliitto on kuitenkin tietoinen tästä positiivisesta ongelmasta ja tekee työtä olosuhteiden kehittämiseksi.

Korisliiga 2016-17 joukkueista

Korisliigassa on hyvin perinteikkäitä sekä uudempia seuroja. Viimeisimmällä kaudella Suomen-mestaruudesta pelasivat Korisliigan vanhimpiin seuroihin kuuluvat joukkueet, Joensuun Katajan Kataja Basket sekä Salon Vilppaan Vilpas Vikings.

Salon Vilpas on perustettu jo vuonna 1908, ja sen miesten koripallon edustusjoukkueella Vilpas Vikingsillä on käytössään hulppea, 2500 katsojaa vetävä Salohalli. Vilpas Vikings vei kapteeninsa Michael Poundsin johdolla kauden 2016-17 runkosarjan halutun ensimmäisen paikan, kuuden pisteen erolla toisena olevaan Kataja Basketiin sekä kolmantena sijalla sarjataulukossa olevaan Helsinkin Seagullseihin. Vilpas otteli Suomen-mestaruudesta joensuulaista Kataja Basketia vastaan, ja tittelin ratkomiseen tarvittiin yhteensä kuusi finaaliottelua, joista Kataja vei tarvitut neljä.

Urheiluseura Joensuun Kataja perustettiin jo vuonna 1900. Kataja Basket Club on sen miesten koripallon edustusjoukkue Korisliigassa. Seura pelaa myös kansainvälisessä sarjassa, EuroChallengessa, joka on kolmanneksi korkein taso eurooppalaisista seurajoukkueiden sarjoista. Korisliigassa Katajalla oli taskussaan jo neljä pronssimitalia, kuusi hopeamitalia sekä vuonna 2015 saavutettu kultamitali. Suomen-mestaruus heltisi siis seuralle jo toisen kerran, mutta maistui varmasti aivan yhtä mukavalle, ellei paremmalle, kun kapteeni Teemu Rannikko johti joukkonsa voittoon kotiareenalla.

Helsinki Seagulls perustettiin vuonna 2013 I-divisioonan joukkueeksi, ja tehdyn sopimuksen mukaan legendaarisen Torpan Poikien I-divisioonan edustusjoukkue siirtyi Seagullseihin. Helsinkiläisten lokkien ura lähtikin heti nousukiitoon, sillä Helsinki Seagulls nousi Korisliigaan kauden 2013-14 päätteeksi. Kaudella 2014-15 se sijoittui kahdeksanneksi, seuraavalla kaudella neljänneksi ja viimeisimmällä kaudella tuli pronssia Kauhajoen Karhuja vastaan sekä kolmas sija runkosarjassa.

Torpan Pojat kokivat tähänastisen olemassaolonsa upeimmat hetket 1990-luvulla, kun joukkue sai yhdysvaltalaisen valmentajan ja nousi Euroopan kärkikoripallojoukkueiden kastiin ja pääsi pelaamaan Eurooppa Cupia. Suomen-mestaruuksia ToPolla on yhdeksän, ja sen riveissä on ollut NBA-tähti Dennis Rodman. ToPon paidassa on pelannut myös toinen NBA-tähti, nimittäin sarjan Dream Teamiin kuulunut Scott Pippen.

Seagullsien kotihallina on tällä hetkellä Töölön kisahalli, joka alkaa jäädä vanhanaikaiseksi perinteistään ja upeasta ajanpatinastaan huolimatta. Helsinkiin ollaan rakentamassa Helsinki Garden -nimistä monitoimiareenaa, joka tulee sijoittumaan Vanhan Jäähallin ja Eläintarhan urheilukentän väliin. Tilaa ei tässä kohdassa paljoa ole, mutta kummatkin suomalaisen urheilun maamerkit halutaan jättää paikoilleen. Suurin osa uuden areenan tiloista sijoittuukin maan alle.

Seagullseilla on takanaan intohimoisia sijoittajia, ja he istuvat myös tämän uuden monitoimiareenan kehitysyhtiön riveissä. Saattaa siis olla, että lokit saavat uuden kotiareenan jo ensi vuosikymmenellä.